Maailman ensimmäinen ja nyt halvin

Väitän, ettei monikaan tiedä, että Suomessa soitettiin maailman ensimmäinen digitaalinen matkapuhelu vuonna 1991. Jo tätä ennen Suomessa oltiin tarjottu valtakunnallista datasiirtopalvelua. Esimerkiksi Valtion Posti tarjosi datasiirron palveluita jo teknologian syntyvuosista 1960-luvulta lähtien. Täten Suomessa datasiirto oli käytössä huomattavasti laajemmin kuin monissa muissa maissa. 

 

 

Jatkuvaa kasvua

 

 

Koko 90-luku oli Suomen kansantaloudelle juhlaa. Puhelinverkko digitalisoitiin datasiirto-, mobiili- ja puhelinpalveluissa Suomessa jo 1990-luvun puolivälissä, joka loi myös pohjan internetin käynnistymiseen. Esimerkiksi jo vuonna 1994 valtiollinen Tele lanseerasi internetpalvelunsa iNET Openin.

 

Martti Häikiö, kirjassaan Alkuräjähdys, 1998, toteaa teknologian tulleen koko kansan käyttöön 1995, jolloin gsm- liittymien määrä Suomessa oli 269 000. Seuraavina vuosina kasvu vielä nopeutui. Vuoden 1998 lopussa Suomessa oli 3 miljoonaa matkapuhelinta ja matkapuhelinliittymien määrä ylitti lankapuhelinliittymien määrän. Suomen väestön matkapuhelintiheys, 57 prosenttia, oli korkein maailmassa. Matkapuhelimet, tekstiviestit ja mobiiliverkkopalvelut kasvoivat hurjasti 1990-luvun lopulla. Nämä kattavat matkapuhelinverkot mahdollistivat Suomessa jo 2000-luvun alussa mobiilivaihteet. Luopuminen lankaliittymästä säästi kustannuksia, ja mobiilisuus lisäsi ihmisten tavoitettavuutta. Vaihteen siirtotekniikka, päätelaitteet ja palvelut siirtyivät tätä myöten 2000-luvulla yhä enemmän käyttämään IP- pohjaista datasiirtoa. Digitaalinen gsm-verkko mahdollisti ensimmäiset mobiilit internetyhteydet ja toi mukanaan tekstiviestit. Tekstiviestipalvelut yleistyivät mitä erilaisimmissa palveluissa, ja tekstiviestejä käytettiin matkapuhelimella maksamisessakin.

 

Huiman kasvun myötä suomalainen Tele vaihtoi vuonna 1998 nimensä Soneraksi ja perusti uusia yrityksiä, kuten tietoturvayhtiön Sonera Smart Trust, uusmediayhtiöt Sonera Zed ja Sonera Plazan. Myös Helsingin Puhelin Oyj:n nimeksi vaihtui vuonna 2000 tänä päivänäkin tunnettu Elisa.  Elisa kehitti myös yhdessä musiikkialan toimijoiden kanssa musiikkikaupan emma.fm -palvelun, josta pystyi ostamaan ja lataamaan musiikkia. Tämä palvelu ei kuitenkaan Suomen olosuhteissa lähtenyt lentoon, vaikka palvelu sisälsi Applen pari vuotta myöhemmin julkiseman, menestyksellisen iTunesin musiikkikaupan piirteitä.  Samoihin aikoihin syntyi kaupallisesti menestyneitä kotimaisia internet-palveluita, kuten Habbo Hotelli, joka lanseerattiin Elisan portaalissa vuonna 2000 nimellä Hotelli Kultakala ja IRC-galleria.

 

 

Miksi Suomessa on maailman halvimmat gsm-liittymät?

 

Tietotekniikka- ja tietoliikenneala koki vuosituhannen vaihteessa toimialamurroksen. Yritysten ja uusien palvelujen taloudellista yliarvostusta 1990-luvun lopulla seurasi raju romahdus 2000-luvun alussa. Tätä kutsuttiin myös IT-kuplan puhkeamiseksi.

Monet operaattori- ja internetyritykset ajautuivat 2000-luvun alussa konkurssiin tai yrityksen pörssiarvo romahti. 2000-luvun alussa Sonera menetti 4,3 miljardia euroa Saksan ja Italian 3G-toimilupiin, mikä johti Soneran ja ruotsalaisen Telian yhdistymiseen TeliaSoneraksi vuonna 2002.  Soneran nimi muuttui pelkäksi Teliaksi vuonna 2017. Romahduksen jälkeen mobiililiiketoiminnassa kilpailua kiristivät useat mobiilivirtuaalioperaattorit, yhtenä merkittävimmistä Saunalahti ja ”halpabrändit”, kuten TeleFinland ja Kolumbus.

 

Suomalaiset teleoperaattorit tarjoavat palveluita alhaisella hinnalla, esimerkiksi vuonna 2000 kuluttajalle kiinteä laajakaista maksoi 204 euroa kuukaudessa ja vuonna 2015 hinta oli vain 27 euroa kuukaudessa. Suomi tunnetaankin nykyisin maailman halvimmista liittymistä. Siinä missä suomalainen saa lähes kaiken kattavan palvelun parilla kympillä niin eurooppalainen joutuu maksamaan siitä jopa yli 70 euroa kuukaudessa.

 

Teleoperaattoreiden toimenkuva on nykyisin myös monipuolistunut ja niiden tarjoamat laajakaistapalvelut ovat korvanneet perinteisten mobiililiittymien myynnin. Kilpailun kansainvälistyessä, teleoperaattorit ovat lähteneet hakemaan kasvua myös uusista palveuista, kuten digi tv:stä, elokuvapalveluista ja laitteiden sovelluskaupoista.

 

 

IoT – Seuraava digitalisaation aalto?

 

Suomessa tätä hulppeaa osaamispohjaa loi laaja tutkimusyhteistyö. Teleoperaattoreiden yhteistyö Nokian kanssa antoi eri osapuolille Suomessa mahdollisuuksia toimia edelläkävijöinä. Myös ulkomaalaiset televalmistajat, kuten ruotsalainen Ericsson, halusi tehdä tutkimus- ja kehitystyön Suomessa, sillä suomalaisten tietotaitoon luotettiin.  (Veli-Matti Mattila, Operaattorien palvelukehitys, digitaalinen Suomi 2017)

 

Digitalisaation seuraava aalto on mielestäni IoT, Internet of Things. Se tarkoittaa internetin hyödyntämistä muun muassa sensoreissa, koneissa, prosesseissa ja palveluissa, joita pystyy ohjata, mitata ja sensoroida.  Anturit, ohjelmistot ja tietoliikenneyhteydet tuottavat jatkuvasti tietoa analysoitavaksi ja hyödynnettäväksi yrityksen tai organisaation toiminnassa. Suomen kilpailtu telemarkkina ja operaattorien monivuotinen palvelukehitys ovat luoneet erinomaiset edellytykset suomalaisen yhteiskunnan digitalisaatiolle maailmanlaajuisestikin. Suomeen on tämän pitkän historian ja T&K-työn avulla luotu hyvä perusta digitalisaatioon ja tätä kautta yhteiskunnan tuottavuuden ja kilpailukyvyn kehittämiseen ja uusien työpaikkojen sekä hyvinvoinnin luomiseen. Täytyy muistaa myös, että digitalisaatio tulee kaikille kentille. 

Esimerkkinä tästä on asiakaspalvelun digitalisoituminen. Asiakaspalvelu käsitteenä on laajentunut, eikä se enää tarkoita vain kasvotusten asiakkaan ongelman ratkaisemista. Digitalisaation myötä asiakaspalvelu kattaa kaiken vuorovaikutuksen asiakkaan kanssa jo jopa ennen ensikontaktia ja sen jälkeen. Digitalisaatio on avannut laajan kilpailukentän maailman markkinoille ja onkin tärkeää, että Suomi pysyisi edelleen kehityksessä mukana, jotta pystyisimme säilyttämään asemamme houkuttelevana ja merkittävänä innovaatioiden ja uusien teknologioiden edelläkävijänä.

 

-Milja-

Ota yhteyttä
  • Piispantilankuja 6 a, 02240 Espoo
  • Pitkämäenkatu 11, 20250 Turku
  • Vaihde: 09 86773500
Asiakaspalvelu
Twiitit